Tommin politiikkanurkka. Kaikki kulttuurit on tuhottava

Ruotsinsuomalaiset pitäisi voida tarvittaessa potkia ulos Ruotsista

Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin ruotsinsuomalaisista, joilla ei ole mitään kykyä, eikä halua integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Valituksen aiheena ovat seuraavat asiat: 1. Suomea ei voi opiskella tarpeeksi, joten lapset eivät kunnolla opi vanhempiensa kieltä.  2. Kouluissa ei saa puhua suomeksi, vaan kaikkien oppilaiden on kommunikoitava ruotsiksi.

Ruotsinsuomalainen kokee, että yhteiskunta pyrkii "yksi maa, yksi kieli" -periaatteeseen. Artikkelin perusteella hän ei ole väärässä: Ruotsalainen yhteiskunta on ottamassa askelia tuohon suuntaan. 

Mutta onko se huono asia? - Ei tietenkään ole.


1. Vanhempien tulisi kannustaa lapsiaan ruotsinkielen oppimiseen.
He kuitenkin asuvat Ruotsissa, jossa ruotsinkieltä tarvitsee kaikkialla. On järjetöntä pyrkiä siihen, ettei lapset opi maan pääkieltä, ja päälle valittaa siitä, kuinka asiointi ei suju omalla kielellä. 
Maapallolla on kymmeniä, ellei peräti satoja kieliä. Kaikki eivät voi vaatia saada kaikkialla kaikkia palveluita omalla kielellään. Jos meinaa asua esimerkiksi Ruotsissa, on sen verran osattava joustaa, että opettelee sen ruotsinkielen ja kommunikoi sillä.

 

2. Koulujen tulisi ennaltaehkäistä nuorten jengiytymistä kielellisten, uskonnollisten ja etnisten taustojensa mukaan.
Ruotsalaisissa kouluissa on aika paljon monikulttuurisuutta ja oppilaat aivan ymmärrettävästi hakeutuvat omanlaiseensa seuraan. Tämä on aivan luonnollista, mutta se purkaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä, sillä lapset myös sitten aikuisenakin hakeutuvat helpommin vain omanlaistensa ihmisten seuraan. Esimerkiksi Suomessa lestadiolaiset hengaavat kouluissa keskenään ja aikuisena työllistyvät työpaikoille, joissa on lähinnä vain toisia lestadiolaisia. Tämmöisen päälle, kun ottaa vielä kielikysymyksen, niin helposti tulee sellaista kehitystä, jossa maan pääkieltä ei opi koskaan, vaikka olisi syntynyt Ruotsissa. Jokaiselle yksilölle tästä ei varmastikaan ole haittaa, mutta tällaiseen ei silti yhteiskunnan kannata kannustaa.
En pidä ideaalina sellaista yhteiskuntaa, jossa syntyperä määrittelee yksilön koko loppuelämän. Toivonkin, että yhteiskunta kannustaa yksilöitä vapaasti itse määrittelemään itsensä ja vapaasti tekemään elämästään sen näköistä kuin siitä haluaa. Esimerkiksi se, ettei osaa valtion pääkieltä, rajoittaa mahdollisuuksia todella paljon.
Kouluissa tulisi pyrkiä häivyttämään oppilaiden taustoista johtuvia eroja. Esimerkiksi vaatimus siitä, että kaikki puhuvat samaa kieltä, ei ole mitenkään erityisen rankka.
Ainakin omassa nuoruudessani kaikki oppilaat puhuivat suomea, vaikka osa olikin muualta kotoisin. Olisin nähnyt sen hyvin kielteisenä, jos koulussa olisi puhuttu sekaisin kiinaa, ruotsia, saksaa, arabiaa ja venäjää. Helpotti ihmisten välistä kanssakäymistä suuresti, että kaikki osasivat suomea.

Lisäksi artikkelissa ruotsinsuomalainen vanhempi kitisee siitä, että kun hänen lapsensa oli kysynyt ruotsiksi neuvoa, opettaja oli torunut lasta siitä. 

Tämä vertautuu suoraan siihen, kuinka Suomessa usea maahanmuuttaja on todennut siitä, kuinka heille puhutaan monesti englantia, että vaikka tarkoitusperä on hyvä, sen vaikutus on kielteinen, sillä se vaikeuttaa heidän suomenkielen oppimistaan, kun kommunikaatio tapahtuu jatkuvasti englannilla.

Samoin ruotsinsuomalainen penska ei opi niin hyvin ruotsia, jos hänelle aina tulkataan kaikki suomeksi.


Tellus olisi  parempi paikka elää, jos olisi vain yksi kieli.
Jo pelkästään se, että kieliä on useampi kuin yksi, haittaa kommunikaatiota. Puhuminen ja kirjoittaminen on keksitty sitä varten, että saadaan viestitettyä asioita toisille. Objektiivisesti katsottuna ihmiskunnalle ei ole mitään hyötyä siitä, että täällä on useampi kuin yksi kieli. 
Onneksi kehitys on ollut jatkuvasti sellainen, että englanninkielen taidon hyödyllisyys korostuu samaan aikaan, kuin muiden kielien hyödyllisyys laskee. Länsimaat voisivat ottaa aivan tietoiseksi tavoitteeksi saattaa englanti vielä keskeisempään asemaan. Tämä helpottaisi muiden valtioiden seuraamista perässä. Esimerkiksi Venäjällä ei opiskella kouluissa englantia, vaan saksaa, mutta siitä huolimatta usea veneäläinen nuori on opetellut englantia, koska on nähnyt siitä olevan hyötyä. Tämä on hyvä. Juuri sellaisten kielen opiskelu on fiksua, josta on hyötyä, eli se kaataa kielimuureja ja tekee kommunikaatiosta helpompaa.
Suomen opiskeleminen Ruotsissa ei ole hyödyllistä. Ja ruotsinkielen välttely Ruotsissa on haitallista. Näin yksinkertaista se on.

Onneksi myös teknologia tulee meidän avuksi.
Monikielisyyttä pyritään tuhoamaan myös teknologian avulla. On esimerkiksi kehitetty silmälasit, jotka tuovat vieraalle kielelle omankieliset tekstitykset lasien alanurkkaan. Vielä tuotakin kätevämpi on korvanappi, joka kääntää vieraskielisen puheen kuulijan omalle kielelle. Molemmissa välineissä on sama lopputulos. On ihan sama vaikka puhuja hölöttäisi mandrariinikiinaa tai hepreaa, kuulija saa heti kättelyssä puheen omalle kielelleen tulkattuna. 
Tämä on hyvä asia. Eri kielten opiskelu on monille ihmisille raskasta. On paljon kätevämpää, että teknologia tulee avuksemme ja auttaa meitä kommunikoimaan keskenämme.
 

Nullikointia tätä järkevää kehitystä vastaan tapahtuu lähinnä vain siksi, että kieli nähdään jonain identiteettinä.
Ruotsinsuomalaiset vanhemmat haluavat lapsensa pysyvän suomenkielisinä ja pyrkivät estämään heitä oppimasta ruotsinkieltä. Tämä on vammainen konservatiivinen asenne, jossa ei osata miettiä kommunikaation hyödyllisyyttä, vaan pelkästään jotain mystistä kieli-identiteettiä. Eli vaikka ymmärretään, että siitä on haittaa, ettei lapsi osaa maan pääkieltä, tätä segregaatiota tuetaan, koska "tämä on meidän kulttuuria."

Kertoo erittäin rumaa kuvaa noiden vanhempien asenteesta. Ei ole selvästikään mitään halua integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tuo jatkuva nullikointi ja valitus, mitä artikkelin vanhemmat harjoittavat, antaa vain yhden viestin: Ruotsi ei ole heille maa, jossa heidän kannattaa asua. Eikä Ruotsin kannata pitää maassaan ihmisiä, jotka integraation sijaan pyrkivät segregaatioon.

Tuo jatkuva valitus pitäisi olla perusteena potkia maasta ulos.
Tornion kautta vaan Suomeen. Täällä voi puhua kouluissa ja työpaikoilla suomeksi. Ei tarvisi enää itkeä pillittää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Miten voi opetella uutta kieltä jos ei osaa kunnolla edes omaa äidinkieltään? Mulle ainakin oppiminen olisi täysin mahdotonta.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Lapsena osasit oppia kielen vaikka ei ollut äidinkieltäkään :)

Lapselle voi opettaa vaikka 2 kieltä äiti puhuu suomea ja isä ruotsia. Tämä onnistuu Suomessakin ja tulee kaksikielisiä lapsia.

Onhan päivän selvää, jos ei opi maan kieltä jää ulkopuoliseksi : ei ymmärrä eikä tule ymmärretyksi.

Tämmöinen henkilö ei integroidu maahan ja siitä seuraa ongelmia.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Meitin Sofia vääntää neljää kieltä ja kahta niistä diploomin kera. Ei ongelmaa, jos on halu oppia.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Lapsena en osannut täydellistä äidinkieltä, vasta yhdeksänvuotinen koulu antoi minulle täydelliset valmiudet äidinkieleni ja muiden kielten täydelliseen oppimiseen. Itse asiassa opin äidinkieltäni lisää jatkuvasti.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen Vastaus kommenttiin #7

Aluksi sanot ettei voi oppia ja nyt et sitten ole vieläkään oppinut äidinkieltä.

Jos ottaa jonkun linjan pitäisi pitää siitä kiinni, muuten on aika linjatonta ....

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama Vastaus kommenttiin #11

Osaatko sinä kaikki suomenkielen murresanat ja sanonnat? Jos osaat niin onneksi olkoon.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen Vastaus kommenttiin #19

Vastaatko kun kysytään kielitaito, osaat auttavasti suomea :)

Suomea osataan kun ymmärretään toisiamme sekä luettua että kirjoitettua ja tullaan joka tilanteessa toimeen suomen kiellä.

Yhtään murre sanaa ei tartte tuntea eikä slangia. Jotkut murteet kuulostaa korvaani kivalta ja jos siellä päin oleskelee niin murresanojakin sitten oppii, mutta se ei ole pakollista, että voi sanoa osaavansa Suomea.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

On Suomessakin aivan umpihurreja mm. Malaxissa.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Pohjanmaalla enemistö väestöstä on ruotsinkielisiä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Miten perustelet väitteesi, että ruotsinsuomalaiset vanhemmat haluavat estää lapsiaan oppimasta ruotsia?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Juttu oli nyt vähän tekemällä tehty, jotta saadaan laajennettua ajattelua. Totta on, että aikanaan Ruotsiin menneet eivät opetelleet ruotsia koskaan kunnolla. Nykyään on tilanne kyllä täysin toinen.

Suomalaisten siirtolaisten merkittävä ero Suomeen tulleisiin massamuuttajiin nähden on ollut suomalaisten tapa elättää itsensä. Meille muuttaneissa se on poikkeus. Massamuuttajista on toki moni oppinut erittäin nopeasti kielemme. Siitä on useimmilla hyötyä lähinnä keskustellessa kahviloissa, kun muu väki on töissä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 20 %.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Muutin Tukholmaan vuonna 1976 syksyllä kun olin saanut Grand Hoteli Stockholmista työpaikan. Laivalla oli paljon suomalaisia menossa Tukholmaan työnhakumatkalle. Heillä oli ihan selvät sävelet tiedossa. Ensin työvoimatoimistoon Luntmakargatanille, ja työnhaku alkuun. Sitten sosiaaliin hakemaan "starttirahat" jotka sai suunnilleen jokainen joka käveli ovesta sisälle.

Peter Rosenqvist

No juu, minulle tämä oli sarjassa; yhtä tyhjän kanssa. Tuo oli kuin kirjoitus 1970-luvulta, koska nykyään ongelma on se, että silloiset suomalaiskakarat ovat todellakin nykyään lähes suomenkielentaidottomia, elleivät ole sitten ihan itse innostuneet sitä opiskelemaan.

Ruotsi on helppo kieli suomalaisellekin oppia, ja itse olen sitä mieltä, että Suomen koululaitos teki itselleen taas karhunpalveluksen hylätessään ruotsin kielen. Samalla Suomi voisi sitten olla kutsumatta itseään yhdeksi pohjoismaaksi, koska ainoa asia joka todella yhdistää ihmisiä, on joku yhteinen kieli. Suomea ei tietty ymmärrä pian kuin jokunen neuvostoaikainen virolainen. Ei yhteisen tarvitse olla täydellistä, mutta toimeentulevaa. Ja kun suomalaiset eivät kuitenkaan pärjää laajasti edes sillä "rokkikielellä" eli paskan huanolla englannilla, jonka ruotsalaiset oppivat ihan sivumennen vaan,tosta naps! Kannattaisi olla nöyrä ja intEgroitua vähän itsekin, jos kerran johonkin luulee kuuluvansa. Tällä menolla suurin osa kansastamme on aina ja ikuisesti kielimuurin takana ja pysyy, ja samalla arabiankieli yleistyy täällä rakkaassa Sauli-Arabiassamme. Muutamien vuosien päästä arabiaa aletaan vaatimaan viralliseksi kieleksi, mutta silloin et voi huutaa edes ruotsalaisia apuun, koska et kerta kaikkiaan osaa huutaa: Kan ni hjälpa mej lite, mina svenska vänner?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Suomalaiset puhuvat kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvää englantia.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Teknologia todellakin tulee avuksemme (tosin esim. ruotsinkielenopettajat eivät moisesta pitäne). 10-20 vuoden sisällä käännökset tulevat lennossa varsin hyvällä prosentilla kielestä toiseen eikä ole loogista/tarpeellista käyttää aikaa useiden kielien opiskeluun. Sen saman ajan voi käyttää järkevämminkin.

Ihmisen elon ollessa vieläkin keskimäärin reilusti alle 100-vuotta on järjetöntä käyttää pakolla resursseja vieraiden kielien opiskeluun (vapaaehtoisesti opiskelkaa vaikka 100 kieltä tai enemmän). Katson suomalaisten osalta että oma äidinkieli ja englanti ovat täysin riittäviä pakolla opiskeltaviksi. Todellakin ne käännökset hoituvat jo nyt varsin hyvin ja 10-vuoden päästä niin hyvin että meillä on paljon kielten opettajia työttöminä.... kuten myös bussi ja taksikuskeja sekä paljon kaupan kassatyöntekijöitä jne. jne. Ei todellakaan ole tulossa työvoimapulaa (paitsi yksittäisten asiantuntijatehtävien kohdalla kuten aina).

Kielten kohdalla teknologia todellakin auttaa... olemme vuosituhansia olleet tilassa, jossa emme kielimuurien takia aina ymmärrä toisiamme. Se että meillä kohta on teknologia, jolla jokainen planeetallamme ymmärrämme toisiamme ilman tulkkia/vuosien-kielikursseja on selvää edistystä. Jos siinä sitten menee joidenkin esim. ruotsin opettajien duunit, niin se on voi voi ja pitänee etsiä muita töitä (kuten bussi/rekka/taksikuskien, asiakaspalvelijoiden, kaupan kassojen jne. jne. jne.). En sano että se kivaa on kaikille, mutta näin se selvästikin tulee menemään. Sorry siitä.

****
Jos siitä huolimatta haluatte opiskella kieliä (sehän on hyvää aivojumppaa), niin joku Duolingo tai vastaavat ovat aika käteviä itseoppimiseen.
Vapaaehtoista moisen pitäisi ollakin ja on suomalaisten opiskelijoiden rampauttamista pakottaa opiskelemaan kieltä, jolle ei ole todennäköisesti käyttöä (tuhlaten tunteja muiden järkevämpien aineiden opiskelulta... päivässä kun kuitenkin on vain se 24h).

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Juurikin näin.
Harvinaisen fiksusti kommentoitu.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Lyhyesti todettuna pakkoruotsi teknologian kehittymisen takia on yhtä tyhjän kanssa jo lähitulevaisuudessa (kielestä toiseen käännös kun toimii about reaaliaikaisesti, niin mihin moista tarvitaan 10-vuoden päästä). Nytkään siinä ei ole loogista järkeä, joten vielä vähemmän jatkossa. Ideologialla tosin toimitaan jo nyt, kun >80% on pakkoruotsia vastaan. Ymmärrän hyvin etteivät Ruotsissa todellakaan halua mitään pakkosuomea - eihän siinä järkeä olisi.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

"Ruotsinsuomalainen kokee, että yhteiskunta pyrkii "yksi maa, yksi kieli" -periaatteeseen. Artikkelin perusteella hän ei ole väärässä: Ruotsalainen yhteiskunta on ottamassa askelia tuohon suuntaan."

Hyvä Tommi, en tiedä missä maailmassa sinä olet elänyt, mutta ei Ruotsissa pyritä tuohon - siellä on aina ollut sellainen periaate. Ruotsissa ajateltiin yhteen aikaan, että kyse on "tasa-arvosta": kaikki ovat tasa-arvoisia, kun he osaavat ruotsia.

Se johti sitten esimerkiksi siihen, että Tornionlaakson suomenkielisiä kiellettiin puhumasta suomea vaikkapa koulun välitunnilla. Hyvinhän Pohjois-Ruotsista pystyttiinkin suomen kieli kitkemään. Lienet tyytyväinen?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Minulle koko artikkelin sanoma oli kun välitunnilla oppilaita kiellettiin puhumasta suomea.

Karri Aronen

Valittujen eliitille ei muuta oolekaan kuin hyötyä siitä, että täällä on useampi kuin yksi kieli.

Kun alamainen ei kommunikoi edes naapurinsa kanssa, eliitti tykkää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset