Huutavan Ääni Dystopiassa Kaikki kulttuurit on tuhottava

Suomen kieli joutaa roskiin. - Kielten ainoa funktio on kommunikointi.

Kielten ainoa funktio on kommunikointi.

Venäjällä useat nuoret opiskelevat englannin kielen vapaa-ajalla, koska kouluissa opetetaan vain saksan kieltä.  Vastaava tilanne, eli se, että kouluissa ei opeteta englantia, mutta nuoret opettelevat sen silti, on ilmiö, jota esiintyy ymmärtääkseni joka mantereella. Olen itse kommunikoinut englanniksi usean ulkomaalaisen kanssa, jotka ovat käyneet koulua, jossa englannin tilalla on ollut jokin muu kieli.


Englannin kieli dominoi globaalissa keskustelussa siis siitä huolimatta tuputetaanko sitä kakaroille kouluissa väkisin vai ei. Nuoret ymmärtävät, että englanti on kätevä kieli globaaliin keskusteluun ja opettelevat sen kyllä. 
Elokuvat, internet, pelit yms. myös houkuttelevat opettelemaan englantia, koska moni tekeminen yksinkertaisesti helpottuu englantia osaamalla.

 

Mielestäni suomen kieli on kaunis kieli. Sanojen useat taivutusmuodot mahdollistavat laajan riimittelyn, minkä vuoksi suomalaiset runot ovat kauniita. Lisäksi kun suomea puhutaan ja kirjoitetaan samalla tavalla, lapset oppivat täällä lukemaan nopeammin kuin muissa Euroopan maissa. Suomen kieli ei siis jouda roskiin sen takia, että se olisi jotenkin huono, eikä sitä tule poliittisesti roskiin ajaakaan, mutta kysynnän ja tarjonnan lait tulevat tekemään suomesta aika turhan kielen opiskella tulevaisuudessa, jos siis kehitys pysyy samana kuin nykyään.

Tästä kehityksestä moni on huolissaan ja toivotaan joitain toimenpiteitä, jotta suomen kieli pelastuisi. Itse näen järjettömänä alkaa väkisin poliittisin keinoin tukemaan kieltä, joka muutoin kokisi luonnollisen kuoleman.

Kielen ainoa funktio on kommunikointi. En keksi yhtä ainutta syytä, miksi olisi jotenkin huonompi asia, jos kaikkialla maailmassa puhuttaisiin vain yhtä kieltä. Se luultavasti vähentäisi konflikteja, lisäisi yhteistyötä, kaupankäyntiä, humanitaarista apua ja muutenkin parantaisi ihmiskunnan elämänlaatua suuresti. 

On kummallista kuinka monet tuntuvat esimerkiksi pakkoruotsin kohdalla näkevän jonkun kielen tekohengittämisen typeränä, mutta eivät onnistu näkemään samaa globaalissa mittakaavassa.
En minä ruotsinkielen pakollisuutta ja kaksikielisyyttäkään vastusta siksi, että itse kieli olisi jotenkin huono, vaan siksi, että ruotsinkielen pakollisuus Suomessa pikemminkin haittaa kommunikaatiota kuin edistää sitä.
Esimerkiksi kartoissa, kun on kaikki kadut ja paikannimet kahdella kiellä, on ainoastaan häiritsevää ja sekavaa. Se ei paranna karttojen laatua. Ahvenanmaalla tämä tajuttiin ja he luopuivat suomenkielisistä katujen- ja paikannimistä.

Kaikesta turhasta on luovuttava. En usko mihinkään "perinteisiin" tai "arvopohjaisiin syihin." 

"Kaikki kulttuurit on tuhottava" on mottoni, joka toimii myös kielikysymyksessä. Jos ja kun englannin kielen asema vuosi vuodelta korostuu, en näe sitä uhkana, vaan mahdollisuutena.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Suomen kieli, englannin kieli, saksan kieli...

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Protestoin tod näk hautaan asti.

Tuo ei ole looginen suositus.
Terveisin "Asian tenttinyt sen vastustaja".

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tämähän jo tiedettiin, persut eivät välitä suomalaisuudesta tippaakaan. Kieli ja kulttuuri ovat heille täysin yhdentekeviä.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Taidan tässä asiassa olla ihan marginaalivähemmistöä puolueen sisällä.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

"Tämähän jo tiedettiin, persut eivät välitä suomalaisuudesta tippaakaan"

Outoa, että sanovat ihmiset, joiden mukaan kuka tahansa voi olla suomalainen, eli joiden mielestä suomalaisuutta ei voi määritellä mitenkään. Onko vastatuksen syy siinä, että idean esittäjä on persu?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuossa otettiin kantaa mm. seuraaviin:

"Suomen kieli joutaa roskiin"

"En keksi yhtä ainutta syytä, miksi olisi jotenkin huonompi asia, jos kaikkialla maailmassa puhuttaisiin vain yhtä kieltä."

"Kaikesta turhasta on luovuttava. En usko mihinkään "perinteisiin" tai "arvopohjaisiin syihin."

"Kaikki kulttuurit on tuhottava"

Että sellainen persu - hengenheimolaisesi, jota puolustat puoluekantasi vuoksi.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve Vastaus kommenttiin #69

En koe, että tässä olisi puolustettu juuri minua.

Otetaan mikä vaan perinteitä uhkaava juttu, vaikka suvivirren poistaminen, niin se on aina persut, jotka nostaa helvetillisen metelin. Muiden lähinnä nauraessa, että "mitä noi persut taas itkee."

Sitten kun yksi meikkaava persujätkä on silleen, "tulevaisuudessa varmaan puhutaan Suomessa pääasiassa englantia, ei haittaa," niin tästä vedetään jokin absurdi yleistys, että "kaikki persut aina tommosia."

Veikkaan, kuten implikoitiin, että meikälle ei olisi tullut kuin taputusta selkään, jos olisin joku vihreä poliitikko, mutta kun väärä puolue, niin herne vedetään nokkaan vaikka väkisin.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Vain persuilta voi odottaa näin mauttomia provoja. Hieno rimanalitus jälleen kerran. Nauran maha kippurassa :)

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Tai sitten mielenkiintoinen keskustelun avaus. Minusta on äärimmäisen kiinnosavaa spekuloida tämän tyyppisillä ajatuksilla. Se on myös hyödyllistä jopa meidän kannalta, jotka jostain irrationaalisesta syystä pidämme suomen kieltä ja yleensäkin kielten diversiteettiä jotenkin itseisarvona.

Asioita saa ja pitää kyseenalaistaa, varsinkin, jos sen tekee kiihkottomasti ja perustellen, kuten tämän keskustelun aloittaja.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Suomessa kouluissa opetetaan vain venäjän kieltä ja siksi monet suomalaiset lapset opiskelevat englannin vapaa-ajallaan.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Ват!? Гажано Пялве! Уг валаськы мар вераськиськод. Адямиос сямен уг луы-а? Буркарик!
Татын ваньзы англичанъёс öвöл.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuollainen "kaikki kulttuurit on tuhottava" -motto ei voi olla muuta kuin ironiaa, siksi en hyökkää liian aggressiivisesti tätä provoa vastaan.

Linkin takaa löytyvän artikkelin lause: "Arvoitukseksi siis jää, onko suomen kieli hengissä enää 100 vuoden päästä." on typerästi muotoiltu. Totta kai suomi vireänä, kehittyvänä ja kasvavana puhumiskielenä tulee säilymään ja olemaan voimissaan sadan vuoden kuluttua. Siitä ei ole kahta sanaa. Ottaen huomioon elinvuosien kasvun on ajateltavissa, että suurin osa niistä lapsista, jotka nyt syntyvät ja oppivat puhumaan keskenään suomea, puhuvat sitä vielä sadan vuoden kuluttua, myös heidän lapsensa ...

Voitaisiin vastaavasti sanoa, että vaatetuksellakaan ei ole muuta funktiota kuin tiettyjen ruumiin osien peittäminen ja lämpimänä pysyminen. Kaikki muoti tai kulttuuriin liittyvä erikoisuus voitaisiin siis lakaista hiiteen ja pukea koko maailman väestö jonkinlaiseen uniformuun. Ruokakulttuureissa on turha olla mitään eroa. Annetaan amerikkalaisille fastfoodketjuilla tilaa ja tuhotaan kaikki muut ravintolat.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

En ehdota mitään tapaa, jolla englannin asemaa korostettaisiin, tai vastaavasti suomen kielen asemaa pienennettäisiin. Luonnollinen kehitys tulee 400 vuodessa tekemään suomen kielestä selvän, ellei nykykehitykseen puututa. Ja mielestäni on turha puuttua.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Perusenglantilaiset!!! keksivät näköjään mitä tahansa pysyäkseen otsikoissa. Näistä tulee ennennäkemättömän hauskat vaalit keväällä. Tulemme elämään hyvin pitkään...

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Ikävä tuottaa pettymys, mutta en ole niin iso nimi, että pääsisin otsikoihin, vaikka ehdottaisin kouluihin ainoaksi kieleksi mandariinikiinaa.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Minulle ihmiskunnan moninaisuus on itseisarvo. Maailma olisi kovin synkkä ja ankea paikka jos kaikki näyttäisi ja kuullostaisi samalta. Tuo logiikka myös poistaisi kansallisvaltioiden tarpeellisuuden. Oikein globalistien unelma.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Pidemmällä tähtäimellä kyllä. Paljon, paljon pidemmällä.
Kansallisvaltiot eivät ole itselleni mikään itseisarvo. Tällaisessa suuressa maailmassa on hyvä, että on olemassa koneistot pitämässä kansasta huolta. Suomen valtion tehtävä on turvata rajat, ajaa globaalisti suomalaisten etua, pitää turvallisuudesta huoli jne.
Tällä hetkellä valtion tasolla tehdään nämä hommat päin prinkkalaa.
Suomi tekee jatkuvasti globaaleja surkeita diilejä, rajoja ei valvota, poliiseja patistetaan kirjoittamaan liikennesakkoja sen kustannuksella etteivät ehdi valvoa katuja, jne.
Saatan olla idealistinen globalisti hörhö, mutta kun käytännön tasolle mennään, niin itse olisin romuttamassa EU:n maan tasalle. Ei siksi, että kansainvälisyys olisi huono asia, vaan siksi, että maailma ei ole tällaiseen vielä valmis. EU:stakin on muodostumassa elitistinen ja aikalailla tyrannisoiva koneisto, josta on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Niin mikähän mahtaa olla muiden persujen linja? No eihän populismissa koskaan mitään linjaa olekaan, vaan ristiriidat on se linja.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Muiden persujen linja on päinvastainen, ellei sitten löydy joitain toisiakin poikkeusyksilöitä.

Kirjoitan tänne myös omana itsenäni omia mielipiteitäni auki, enkä aja aina vain puoleen agendaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onko logiikkasi: "Minä olen persu, koska olen niin päättänyt, vaikka kaikki muut persut ovat asioista eri mieltä ja puolueohjelmakin on kirjoitettu vastoin vakaumustani."

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve Vastaus kommenttiin #17

Puoluevalinnassa logiikka on se, että mikä puolue on lähimpänä.
Perussuomalaisten ohjelma on helppo allekirjoittaa ja siihen on olen sitoutunut.
En kuitenkaan ole kaikista asioista 100% mieltä, mutta kykenen joustamaan.
Itsenäisestä ajattelusta en kuitenkaan tule ikinä luopumaan, joten sitä tulee näkymään jatkossakin täällä puheenvuorossa. :)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Olen pahoillani mutta tämä teksti vaikuttaa yritykseltä olla omaperäinen vailla sen suurempaa substanssia. Vähän käy sääliksi perussuomalaisia, että kun omatkaan eivät innostu suomalaisen kulttuurin vaalinnasta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Luonnollinen kieli on enemmän kuitenkin kulttuurin kuin kommunikoinnin väline.

Englanniksi voi tietenkin kommunikoida. Syntyperäisten englanninpuhujien kanssa on tietyssä mielessä alakynnessä mutta se ei ole kuitenkaan suuri ongelma. Sitten, kun on kyse sopimusteksteistä, kannattaa tietenkin ammattilaisen antaa tarkistaa vivahteet ja mahdolliset tulkinnat.

Mutta varsinaisessa inhimillisessä kanssakäymisessä osa viihtymistä on imeä itse kielen ilmaisuvoimaa. Ei ruotsalainen tai saksalainen ole enää täysin ruotsalainen tai saksalainen puhuessaan englantia. Kieleen liittyy paljon muutakin ilmaisua kuin pelkkä sanojen peräkkäin asettaminen. Ei italia suotta ole oopperan kieli. Tai ei Bulgakovin 'Мастер и Маргарита' ole mitään englanniksi verrattuna venäjänkieliseen esitykseen.

Jos kaikki englannistuu, koko maailma latistuu. Kehitys syntyy erilaisuudesta, erosta ja virrasta, ei tasapaksusta samanlaisuudesta.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Hyvin latistettu kieli, jota kaikki maailman ihmiset ymmärtäisivät samoin, ei oikeastaan edes ole kieli vaan jonkinlaista morsetusta.
Siitä puuttuvat kerrokset, vivahteet ja viittaukset- koko historia, jota kieli , mutta varsinkin murteet kantavat mukanaan.

Suomen ruotsi on hyvä esimerkki tästä.
Sen tuhoaminen olisi menetys koko kulttuurille, ei vain sen puhujille.
Samoin jiddiš , eri saamen kielet , karjalan kieli tai vepsän kieli.

Mutta tämän kaiken blogisti tietysti tietää.
Mikähän tämän jutun tarkoitus oikein oli?
Monta klikkausta ?

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

"Mutta tämän kaiken blogisti tietysti tietää."

Enkä tiedä. Maan sisäisen monikielisyyden näen ainoastaan rasitteena.

Kieli kehittyy. Suomessa puhuttiin aivan erilaista suomea vuonna 1800 ja toivon mukaan täällä puhutaan eri tavalla vuonna 2200.

Murteet ovat jo alkaneet kuolemaan, kun nuoret muuttavat kaupungeista toisiin. Murresanoja jää, mutta ne tulevat valtakunnan tasolle. Esimerkiksi kuopion murretta ei hirveänä kuule kuin vanhempien kuopiolaisten suusta, mutta toisaalta sana "pöljä" on tullut yleiseen käyttöön.

Samoin kun käy Lontoossa huomaa, että nuoret puhuvat englantia paljon "amerikkalaistyylisemmin" kuin vanhemmat. Ei siellä nuoret kiroa jollain "you bloody bastard" -tyylillä, kuten brittiläisissä sketsiohjelmissa, vaan ihan samat "fucking" -huuhdahdukset siellä kuuluu.
Ja ei tämäkään ole mikään surullinen asia. Kieli kehittyy ja kehitys kehittyy.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #32

Jostain syystä Ruotsissa murteet ovat säilyttäneet elinvoimansa melko hyvin. Jossain mielessä jopa nuorisokin pyrkii puhumaan omalla paikallisintonaatiollaan entistä enemmän.

Tähän oli joku antanut selitykseksi maahanmuuttajien suuren populaation, mikä on aiheuttanut alkuperäisten ruotsalaisten halun erottua joukosta.

Tosin Ruotsissa ei ole koskaan vierastettu omaa puheenpartta. Skånesta kotoisin oleva meteorologi voi hyvin valtakunnan uutisissa mongertaa omalla korostuksellaan eikä peittele sitä lainkaan. Suomessa sen sijaan Kuopiosta kotoisin oleva meteorologi ei kerro meille, että "vesj sajetta tulloo ja aarinko paestoo ilitasella".

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #32

" Maan sisäinen monikielisyys" on siis rasite?
Avaa aika huimaavia näkökulmia, jos kehitystä pyritään ohjaamaan " maansisäiseen yksikielisyyteen".
Mutta sitähän et toivoakseni tarkoita.

Jos nimittäin vapausarvoista puhutaan, juuri ns rannikon ruotsinkielisyyden säilyminen on vapaan valinnan seurausta.
Äidinkielen rakkauden, identiteetin ja kulttuuriperinnön vuoksi .
Suurin osa ruotsinkielisestä rahvaasta ei ole suinkaan ollut Ankkalammikon vaan saariston kalastuksen , pienviljelyn ja perinteisten työläisammattien edustajia.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve Vastaus kommenttiin #47

Jos kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia ei olisi, ruotsinkielisten määrä olisi pudonnut marginaalin marginaaliin jo ajat sitten.

Suomenruotsalaisten määrä vähenee vuosi vuodelta jokatapauksessa. Se on luonnollista kehitystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #51

"Jos kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia ei olisi, ruotsinkielisten määrä olisi pudonnut marginaalin marginaaliin jo ajat sitten."

Se onkin yksi hyvä syy säilyttää tämä nykynen tilanne. Ehkä tärkein niistä syistä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #63

Kuikka taitaa olla sosialismin kannattaja, markkinatalous kun antaisi tässä kielikysymyksessä vapauden valita. Kokoomus on kyllä tätänykyä täysin sekaisin sosialisteja ja markkinoita, paras esimerkki Katainen joka lupasi ottaa niskalenkin markkinavoimista ja tietenkin epäonnistui.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #47

"Jos nimittäin vapausarvoista puhutaan, juuri ns rannikon ruotsinkielisyyden säilyminen on vapaan valinnan seurausta."

Eikä ole vaan valtiollisen kaksikielisyyden ja pakkoruotsin. Ilman valtion tukea suomenruotsi olisi jo häipynyt kuten suomenkieli Ruotsista.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #53

Väärin.
Suomen kieli ei ole hävinnyt Ruotsista. Se on elänyt siellä vuosisatoja - samanlaisen oman valinnan avulla kuin ruotsinkielisten suomalaisten työläisten kieli Suomessa.
Suomenkielistymistä tapahtui nimenomaan virkamiesten piirissä fennomanian vaikutuksesta.
Heistä suurin osa oli ollut alunperinkin suomenkielisiä.

Suomenruotsalainen rahvas taas on ollut aina ruotsinkielistä.
He muuten eivät ole koskaan olleet kieli- intoilijoita vaan hyvin yhteistyöhaluisia . Pitäneet vain identiteettinsä ja kielensä. Toisin kuin osa ruotsinkielistä yläluokkaa , joka on ollut hyvinkin aggressiivista .

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

JJ: "Tai ei Bulgakovin 'Мастер и Маргарита' ole mitään englanniksi verrattuna venäjänkieliseen esitykseen."

Taidatkos sen paremmin sanoa. Kääntämisen (ja minkä tahansa toiseen kulttuuriin siirtoistuttamisen) perusongelma on, että viesti muuttuu aina matkalla, lähtöpisteen tulopisteen välillä: tulkintaongelmat, kulttuurit eivät ole tyystin saman nimittäjän alla, joten miten löydät edes riittävän vastineen kaikelle ja vieläpä niin, että se tulisi ymmärretyksi kohtuullisen mielekkäällä tavalla alkuperäiseen merkitysyhteyteensä nähden. Kieli on myös leikkiä, tahatontakin sellaista. Kielipelien ja mieleeyhtymien kadottaminen on väistämätön tosiasia.

Jotakin jostakin voidaan jollakin tavalla välittää joissakin olosuhteissa joillekin, mutta tämän enempää ei voida odottaa (ja tiedän, että esitin tämän kärjistetyn pessimistisesti, valottaakseni todellisuuden rajoitteita).

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuossa suhteessa dubbaaminen on pahinta kielenraiskausta. Sikäli suomalainen tapa kääntää tekstittämällä on hyvä ratkaisu. Vaikka ei edes ymmärtäisi kieltä, moni pystyy yhdistämään kuvallisen ja äänellisen viestinnän kokonaisuudeksi. Käännös on vain sitä varten, että juoni pysyy riittävästi hanskassa. Mutta tunnelma syntyy kuvan ja äänen kokonaisuudesta. Sikäli jopa pohjoiskorealainen uutistenlukukin on oikeastaan taide-elämys ja kertoo omasta kulttuuristaan. Englanniksi luettuna ne olisivat vain uutisia…

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"joten miten löydät edes riittävän vastineen kaikelle ja vieläpä niin, että se tulisi ymmärretyksi kohtuullisen mielekkäällä tavalla alkuperäiseen merkitysyhteyteensä nähden"
Tuosta tuli mieleen täälläkin aikoinaan kirjoitellut iranilainen Farzad Moghaddam pour. Hän ilmaisi usein ajatuksiaan persialaisin sanonnoin suomeksi. Ja joutui usein sukset ristiin muiden kanssa, koska suora käännös oli hieman vaikeaselkoinen. Itsestäni taas oli mielenkiintoista yrittää ajatella takaperin Farzadin suomennoksesta, mitä suomalaista ilmausta hän haki.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #65

Kuinka sanotaan englanniksi:

-jäljet johtavat sylttytehtaalle
-meni kuin hohtimet kaivoon
-siitä ei Erkkikään saa selvää
-tekisi eetvarttia
-eilisen teeren poika
-elää kuin pellossa
-hymyilee kuin Hangon keksi
-putosi kuin eno veneestä
-kiertää kuin kissa kuumaa puuroa

... ja niin edelleen.

Monista varsinaisista sananlaskuista löytyy toki vastineensa:

Tappaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla --- Kill two birds with one stone (kuinka julmaa...)
Pitää peukkua pystyssä --- keep your fingers crossed
Tässä on koira haudattuna --- I smell rat
Kuin kaksi marjaa --- birds of a feather

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Persujen ihailemat Trump, Putin ja Orban edustavat juuri tätä käsitystä kommunikaatiosta.
Kommunikaatio ei ole vuorovaikutusta vaan operointia .

Se taitaakin olla hyvin olennainen ero oikeistopopulistien jamuiden välillä.
Persut pyrkivät kielen avulla prosessiin, joka ajaa heidän päämääriään.
Useimmiten kielteisen tunteen avulla ja herättämällä mielikuvia rajuista teoista.

Siksi Trumpinkaan pahimmat älyttömyydet tai ristiriitaisuudet eivät herätä kuin ihastunutta tirskuntaa.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Menen ihan sanattomaksi kuinka kaukaa pääsit Putiniin ja Trumppiin tästä aiheesta.

Siis mitä ihmettä oikeasti? :D

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Mietin sitä, miksi persupiireissä on viime aikoina niin innokkaasti puolustettu puhe- ja kirjoitustapaa, joka oikeastaan ei pyri kommunikaatioon lainkaan.
Samaan aikaan samanhenkiset piirit puolustavat samantyylistä kielikäsitystä Unkarissa, Venäjällä , USAssa ja Turkissa.
Se liittyy olennaisesti blogisi väitteisiin.
Siksi.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve Vastaus kommenttiin #25

Olen kanssani niin eri taajuudella, että pitäisi säätää radiota aivan hemmetisti, jotta onnistuisin tulkitsemaan asiasi oikein ja sitten vastaamaan siihen.

Vasta päivän ensimmäinen kahvikuppi menossa, joten en pysty.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #31

Vahva veikkaukseni on, että ymmärrät erinomaisen hyvin, mitä tarkoitan.
Blogitekstisi todistaa vahvasti tämän puolesta.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Kyllä minun täytyy vähän kyseenalaistaa sinun puoluevalintaa. Ymmärrän, että puoluekentällä ei oikein ole muita vaihtoehtoja jos vastustaa avointa turvapaikkapolitiikkaa ja puolustaa yksilönvapauksia ja sananvapautta, niin kuin oletan, että sinä teet. Silti suomalaisuuden- ja siihen oleellisesti liittyvän kielen säilyttäminen on niin oleellinen asia kansallismielisyydelle ja sitä kautta perussuomalaisille, että varmasti herättää hämmästystä ihmisissä lukea tällaista tekstiä puolueen jäseneltä. Ihan sama kuin joku vihreä vähättelisi ilmastonmuutosta.

Käyttäjän iisakselin kuva
Iisak Selin

Tai kokoosmuslainen vastustaisi kaikkea yksityisomaisuutta.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Herättää hämmästystä joo. Mutta niin on herättänyt hämmästystä avoimesti kristinuskon vastaiset mielipiteenikin.

Tässä kieliasiassa kuitenkin käsitellään kehitystä, jota en tule näkemään omana elinaikanani. Kun noudatan tätä omaa logiikkaani kieliasioissa, jää ajankohtaiseksi, sekä paikalliseksi asiaksi vain pakkoruotsin ja kaksikielisyyden vastustaminen, ja se taas ymmärretään puoluetoverien keskuudessa vähän paremmin.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

" Maahanmuuttokriittisten" populistien ajama yhteiskunta on kaikkea muuta kuin yksilönvapautta korostava ja suvaitsevainen.
Ymmärrettävää on silti, että moni protestoinnin halussaan hakeutuu niihin - omaa etuaan vastaan.

Käyttäjän iisakselin kuva
Iisak Selin

Varmaan jo tiedät oman mielipiteeni, enkä siihen lähde nyt, mutta yksi asia täytyy sanoa.
On sanottu niin, että jos kaikki maailman rahat jaettaisiin tasaisesti, olisivat ne pian taas kasattuina samoilla ihmisillä kuin ennenkin.
Kielissä on hiukan samanlainen ajatus. Vaikka yhtäkkiä koko maailma alkaisi puhua englantia, kehittyisi murteita ja murteista omia kieliään.
Joku paremmin kielten historiaa tunteva voi minua korjata jos olen väärässä, mutta eikö Roomakin levittänyt latinaa ympäri Eurooppaa, josta sitten kehittyi Espanjaa, Ranskaa, Italiaa ja monia muita kieliä?

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Niin. Minähän en siis ehdota mitään pakkoenglantia. Väitän vaan, että kun ihmiset haluavat kommunikoida, he opettelevat semmoisia kieliä tai kielen, joka tätä kommunikointia edistää. Tämä johtaa suurimpien kielien dominoimiseen entisestään. Englannin asema ei siis tule murenemaan, vaan (jos polittisia toimia ei tehdä) vahvistumaan.

Jos vapaa valinta johtaisi biljoonien kielien syntymiseen, kannattaisin sitä. Mitään merkkejä tällaisesta ei kuitenkaan ole. Minä kannatan vapaata valintaa, ja oletan, aiempiin tutkimukseen perustuen, että vapaa valinta johtaa englannin aseman vahvistumiseen.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Kirjoitin juuri kommentin Väinö Kuukan blogitekstiin Monikielisyyden uustulkinnassa englanti nousee ohi muiden kielten. Kommenttini on pähkinänkuoriesitys maailmankielistä ja niiden luultavasta tulevasta. Sama kommentti sopii tähänkin yhteyteen, joten alla:

Globaali näkökulma: maailmassa on tätä nykyä, äidinkieliset ja toisena kielenään, kieltä käyttävien lukumäärän mukaan noin kuusi maailmankieltä - ja lisäksi joitakin käyttäjiensä lukumäärän mukaan merkittäviä kieliä, joista osan merkitys nousussa.

Maailman mittakaavassa merkittävät, aakkosellisesti: arabia, englanti, espanja, hindi, kiina, portugali. Näistä kaikista pitäisi puhua tarkemmin, mutta tässä vain lyhyt huomio alla.

Arabiaa äidinkielenään tai toisena kielenään puhuvien määrä lisääntyy, koska maissa, joissa se on virallisena kielenä, syntyvyys miltei kaikkialla on korkea. Berberien Pohjois-Afrikka, jonne sinnekin arabia on tuotu valloitusten myötä, on lähtökohtaisesti osa Tamazghaa, berberimaailmaa, mutta toisin kuin kurdien Kurdistanin suhteen, Tamazgha odottaa todellista heräämistään ja pakotetun arabialaisuuden (niin kielellisen kuin kulttuurisen) karistamista - noin 100 miljoonaa berberimaailman ihmistä. Niin tai näin, arabia on virallisena kielenä yli 300 miljoonalle ihmiselle ja yleisesti ottaen arabimaailma ei juuri kunnioita valloitetun alueen aiemipia kieliä, niiden tukahduttaminen käytännössä etenee.

Espanjaa puhuu äidinkielenään miltei puoli miljardia ihmistä ja määrä kasvaa. Näin mitaten espanja on englantia merkittävämpi. Toisena/vieraana kielenä espanjaa käyttävien määrä englantia sellaisena käyttäviin nähden on toistaiseksi pienempi. Vain taloudellinen ja sotilaallinen voima ovat englannin tukena ja näiden myötä englannin kohtuuton merkitys tämän hetken (mutta vain hetken) tiede- ja viihde-elämässä. Espanja nousee, englanti ei.

Portugali: lusitaaninen maailma kattaa noin 250 miljoonaa ihmistä. Brasilia, Portugali, Kap Verde, Angola, Mosambik, Macao.

Kiina ja hindi: luvut ovat omaa luokkaansa. Molemmat maat ovat monikielisiä, joskin Kiinassa tietoinen yhdenmukaistaminen on pidemmällä ja sen taloudellinen sekä sotilaallinen voima kasvaa omaa vauhtiaan. Hindi ja Intia hyvänä kakkosena.

Englanti ei ole tulevaisuuden maailman johtava kieli. Sille - riippuen tulevista sodista ja talouden kriiseistä - odotan jokseenkin samaa kuin italialle, joka - toisin kuin englanti - on sivistyskieli, pitkä historia ja oma kirjallisuus, latinan myötä. Käsite lingua franca on italiaa ja kertoo siitä, miten aikanaan italia oli Välimeren lingua franca, yleiskieli. Valtamerelle suoran pääsyn puutteen tai miltei puuttuvan yhteyden vuoksi italia ja saksa eivät nousseet maailmankieliksi ja kunnon Atlantin yhteydestä huolimatta ranskakin vain osittain (äidinkielisen puhujamäärän perusteella).

Venäjä, japani, urdu, farsi ja muutamat muut ovat ja pysyvät merkittävinä, mutta maailmankieliä niistä ei tule. Swahili nousee itäisen Afrikan lingua francaksi yhä enemmän ja äidinkielisten puhujien määrä kasvaa.

On nähtävä eteenpäin ja jätettävä englantiunelmat. Liike NYT toisen johtohahmon Mikael Jungnerin ajatukset eivät (tässäkään) ole tätä päivää eikä varsinkaan tulevaisuutta. Englanti kuvaa mennyttä maailmaa ja laskevaa aurinkoa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Omassa pahvisessa repalaisen muovikannen alla säilyneessä 70-luvun ajokortissa tekstit lukevat suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Ranska oli siihen aikaan se maailmankieli, lingua franca.

Mika Waltarin teoksessa "Matka Istanbuliin" hän kuvaa junamatkalla sattuneita asioita ja mainitsi jossain Kroatian tieoilla, että kommunikointi paikallisten kanssa oli hiukan vaikeata, koska vain harvat puhuivat ranskaa.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Tässä ei juuri oteta huomioon internettiä. En usko, että englanti kukistuu mihinkään.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Ihminen näkee sen, minkä haluaa nähdä. Mielikuvasi, luulosi, käsityksesi on mielikuvasi, luulosi, käsityksesi.

Internetin äidinkieli ei ole englanti sen enempää kuin puhelimen (myöskään ns. älysellaisen) tai television äidinkieli. Sinustahan kyse on vain kommunikaatiosta. Samat ilmiöt, joita lyhyesti valotin tuosta voimavaikutusperspektiivistä käsin, lyövät itsensä läpi kaikessa - siten myös internetissä.

Joku tässä totesi käsityksenään, että kielten ainoa funktio olisi kommunikointi. Internet on sellaisen väline ja kun englannin aikakausi on ohi, se on ohi. Kaikki ei tosin välttämättä tapahdu hetkessä eikä täydellisesti. Saksan kutistuminen toisen maailmansodan jälkeen saattaa kuvat englannin kutistumista (lähi)tulevassa.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #38

Tiedonvälitys ja vuorovaikutus ovat eri asioita.
Sitten on vielä tuo kielellä operointi, joka on vähän samaa kuin mitä propaganda oli ennen ja loitsiminen vielä sitäkin ennen.
Ja mihin juuri populistit ovat erikoistuneet.

Tiedonvälitys pinnallisimmalla tasolla saattaa hyvinkin olla tulevaisuudessa globaalisti englantia - ellei jonkin suuren talousmahdin kieli osoittaudu vieläkin yksinkertaisemmaksi, mitä tuskin tapahtuu. Yksinkertaisempaa on vaikea löytää.

Englannista voidaan myös napata ilmaisuja propagandaan, siis operointiin mm netin kommenttipalstoilla.

Mutta aitoon vuorovaikutukseen , sanataiteeseen ja tarkkaan humanistiseen kulttuurintutkimukseen tarvitaan äidinkieliä ja murteita.
Jos ette usko, lukekaa Seitsemän veljestä englanniksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiina oli vuosi sitten suurin piirtein tasoissa englannin kanssa internetkielenä. Todennäköisesti nyt jo sen ohittanut:

https://www.internetworldstats.com/stats7.htm

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #39

Kiitos linkistä, kiintoisaa. Internetin käyttäjien lukumäärän suhde kielen äidinkielisiin tai toisena kielenä sitä käyttäviin sekä käytön suhteellinen kasvu vuosituhannen alusta näihin päiviin kertoo paljon. Kiina, espanja, arabia, portugali (ja muutama muu) nousee sekä tulee nousemaan. Erityistä nousua ei englannin käyttäjiltä ole odotettavissa ja saksan käyttäjiltä vielä vähemmän. Köyhempiin maihin, köyhemmille alueille internet saapui/saapuu viiveellä. Tässä kaikessa ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä, vaan se on tyystin odotettu kehityskulku.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #40

Englannin asemaa Euroopassa horjuttaa lähivuosina UK:n vetäytyminen EU:sta. Se tarkoittaa sitä, että EU:ssa on enää kaksi pientä maata, joissa englanti on virallinen kieli ja niissäkin vain toinen virallinen kieli. Koska kukin maa on voinut Unioniin littyessään ilmoittaa kielen, jolle haluaa tulkattavan, nämä maat ilmoittivat siksi kieleksi iirin ja maltan, koska englantihan oli jo UK:n toimesta virallisena, tulkattavana kielenä. Kun UK lähtee, tulkataanko englanniksi enää ollenkaan?

Todennäköisesti kyllä, mutta selvä on, että ranska, EU:n entinen valtakieli ja Saksa, EU:n suurimman maan kieli, parantavat asemiaan. Suomalaisten yksipuolinen ja koko ajan yksipuolistuva kielitaito voi jossain määrin osoittautua rasitteeksi tässä tilanteessa.

Tietenkin on mahdollista, että englanti säädetään oikein virallisesti EU:n esperanton asemaan, mutta suostuvatko esim. ranskalaiset siihen? Pahoin pelkään, ettei kielten opiskelu ole edelleenkään turhaa.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #39

Jestas.
(Kerrankin lyhyt kommentti.)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Olen blogistin kanssa aikalailla samaa mieltä ja mielestäni ennen kuin mitään globaalia maailmaa pitäisi edes yrittää rakentaa, tulisi kaikkien maailman ihmisten osata kommunikoida keskenään. Ja englanninkieli olisi varmaan se paras tapa siihen.

En myöskään näe kielellä mitään erityistä kulttuurista merkitystä, koska samat asiat voidaan kertoa joka kielellä. Ja jos jostakin kielestä löytyy sanoja, joita muissa kielissä ei ole, kuten meillä esimerkiksi -kissanristiäiset-, niin keksitään sille uusi sana vaikka englanniksi.

Ihmettelen, että monet kommentoijat, jotka kannattavat globalisatiota, eivät yllättäen kannatakaan yhtä ainoa kieltä. Vaikka kuitenkin kannattavat kaikille tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, avointa ja yhteistä maapalloa. Kuvittelisi, että juuri heillä olisi suurin syy kannattaa myös kaikille yhteistä kieltä, mutta näin ei sitten olekaan.

Sen sijaan tulevat irvailemaan blogistille ja esittämään jopa puolueen vaihtoa, ehkäpä kirjoituksen tekijä sattuikin olemaan väärästä puolueesta, mutta irvailijat eivät ilmeisesti puoluekannan takia voi myöntää olevansa samaa mieltä blogistin kanssa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Globalisaation kannattajat ovat usein korostaneet kulttuurin rikastamista, mikä tietysti implikoi sen, että on olemassa erilaisia kulttuureja, jotka voivat antaa toisilleen jotain.

"samat asiat voidaan kertoa joka kielellä"

Kuten: "Hän hortoili mäiskähdellen katuun" = "Han gick på gatan utan någon direktion och föll ofta ner."

Tai: "Orpopoika hytisee pakkasessa" = "En föräldralös pojke fryser i minusgrader."

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Kun tämä ajatus kulttuurien rikastamisesta viedään ideaaliin lopputulokseen, meillä on jäljellä yksi rikas kulttuuri.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #49

TOP: "Kun tämä ajatus kulttuurien rikastamisesta viedään ideaaliin lopputulokseen, meillä on jäljellä yksi rikas kulttuuri."

Yksi monokulttuuri.

Kuin lajikkeen Cavendish banaani, joka kasvaa useassa maanosassa ja on kaikkialla ymmärrettävä: samannäköinen, -kokoinen ja -makuinen, yhtä altis kuin edeltäjänsä Gros Michelin tuhonnut sairaus. Yhtä ja samaa kloonia.

Jotenkin minusta tuntuu, että sinä haet klikkauksia etkä muuta. Ei kukaan oikeasti ymmärrä noin vähän kielen merkityksestä ja kerro sitä ääneen. Valintaasi olet toki oikeutettu, eihän se kenellekään kuulu.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

JK: "Kuten: "Hän hortoili mäiskähdellen katuun" = "Han gick på gatan utan någon direktion och föll ofta ner." Tai: "Orpopoika hytisee pakkasessa" = "En föräldralös pojke fryser i minusgrader.""

Harmaan eri sävyjä, vaan ei kaikkea sitä, mitä alkuperäinen ilmentää.

En kykene hahmottamaan hyvin unohtuneilla arabian perusopinnoillani sitä rikkautta, miten arabia luonnehtii sadoin eri termein kamelia ja sen osia, aavikon hiekkaa, hiekkamyrskyjä ja yleensä aavikon elämää. Suomi on omaa luokkaansa lumi- ja jääsanastonsa suhteen. Meillä ei ole sisäistä tarvetta arabian kaikkiin käyttöyhteyksiin. Berberien ja kurdien lukuisissa kielissä/murteissa lienee oma kuvastonsa sille, mitä arabia luonnehtii niin osuvasti - mutta esimerkiksi saksa on kamelien ja aavikon suhteen köyhää.

Kieli ei ole mikään yhden koon sukkahousut, johon stemmaisi "samat asiat voidaan kertoa joka kielellä". Markku on taiteilija, ja sellaisen odotan ymmärtävän, että kieli elää yhteisönsä mukana ja on myös osa sitä. Jos kaikki voitaisiin esittää joka kielellä, ikään kuin viesti ei muuttuisi matkalla kielestä (ja siten myös kulttuurista) toiseen, voitaisiin yhtäläisesti väittää, että taidetta ei tarvita yhtään mihinkään, koska pelkkä matematiikka riittää.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #52

Todellisuudessahan tässä kävi, että Tommi teki erittäin hyvän blogiavauksen. Se on varmaan poikinut paljon enemmän kulttuurista ajattelua ja yrityksiä kuvata sitä, mitä itse kukin näkee ja tuntee, kuin useimmat avaukset täällä. Kommenttiketjuissa olisi varmaan eväitä moniin uusiinkin avauksiin.

Tartun vielä tässä vaiheessa yhteen lauseesen. En tiedä edes miksi mutta jotenkin siitä tuli lisää mielleyhtymiä.
"Jos kaikki voitaisiin esittää joka kielellä, ikään kuin viesti ei muuttuisi matkalla kielestä (ja siten myös kulttuurista) toiseen, voitaisiin yhtäläisesti väittää, että taidetta ei tarvita yhtään mihinkään, koska pelkkä matematiikka riittää."
Useinhan juuri matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa pidetään ikään kuin taiteelle täysin vastakkaisena maailmana. Todellisuudessa kuitenkin matematiikka ja luonnontieteet ovat jo itsessään taidetta ja siis osa taiteen monimuotoisuutta.

Voin vain suositella professori Unto Pusan kirjaa 'Plastillinen sommittelu'. Lainaan hieman sen alkusanoja:
'Esitystä plastillisesta sommittelusta ei voi ajatellakaan taiteen luomisen ohjenuoraksi. Taide kulkee omia teitään. Se syntyy kuin kansanlaulu, kuin luonnon muotoyksilö, kuin sadun Iibis-lintu, eikä se tunne muita kuin omat pakotteensa.
Taidetta ei näin ollen voi opettaa. Kaikki tämänsuuntaiset yritykset ovat turhaa vaivannäköä.
Plastillisten taiteiden runko ei myöskään ole täysin ankaran muoto-opin viitoittamissa puitteissa. Jotkut Kandinskyn improvisaatiot, jokin Mirón kaltainen esimerkkitapaus - kehittyminen ankaramuotoisesta kubistista siksi minä hänet yleensä tunnetaan -, puhuvat sen olettamuksen puolesta, että kaikki ammatillinen pohtiminen olisi turhaa "teoreettista" aivojenpinnistystä. Eikö siis nykyhetken eräs -ismi, informalismi, osu asian ytimeen kieltäessään taiteesta kaiken muotoelämän?
Ei.
Sillä informalismi narkissosmaisessa estetismissään on yhtä dekadenttisen epätaiteellinen kuin aikoinaan naturalismi, koska se katsoo asioita äärimmäisen suppealta kannalta. Kandinskyn improvisaatioilla ja Mirón maalauksilla ei ole mitään tekemistä informalismin kanssa, sillä ne liikkuvat siksi monitahoisissa piireissä. Asiaa laajennettaessa tullaankin siihen, että taiteen, tieteen tai minkä tahansa asian hyvänsä kypsyys kätkeytyy tosiasiaan, että tutkittavana olevan kohteen on kestettävä yhtäaikainen, monilta tahoilta suunnattu tarkastelu.'

Tuota (ja koko teosta) ei kai olisi voinut tehdä kuin taidemaalari, joka toimi 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston opettajana, - suomeksi.

Siksi onkin sääli, että korkeakoulutuksessa ollaan siirtymässä jo maisteriopinnoissa englannin käyttöön. On asioita, jotka pitäisi oppia sanomaan suomen kielellä (tai jossain muualla sillä paikallisella omalla kielellä). Siitä syntyy monimuotoisuus ja monikulttuurisuus. Se on paras tae kaiken toiminnan häiriösietoisuudesta.

Unto Pusa: Plastillinen sommittelu. Otakustantamo 1979. ISBN 951-671-080-8

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Orpopoika hytisee pakkasessa" = ”en föräldralös grabb huttrar i kölden”

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”En myöskään näe kielellä mitään erityistä kulttuurista merkitystä, koska samat asiat voidaan kertoa joka kielellä.”

”il plui comme un vache qui pisse-it’s raining cats and dogs-regnet står som spön i backen-es regnet wie aus Eimern schütten-sataa äkäisiä ämmiä äkeet selässä”

Niinhän ne voidaan.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

En itseasiassa tiedä, mitä globalisaation " kannattaminen " edes on, mutta välimatkojen lyheneminen ja vaikutteiden lisääntyminen on eittämätön tosiasia.
Samoin globaali markkinatalous, piti siitä tai ei.

Se on kuitenkin ihan eri asia kuin kunnioittaa eri kulttuuritraditioita tai alkuperäiskansojen oikeuksia.
Vuorovaikutus perustuu tietenkin siihen, että jonkinlainen kosketuskohta löytyy.

Erikielisten välillä kieli toimii vain viittauksenomaisesti. Yhteys löytyy sitten kokemuksista, toiveista ja pyrkimyksistä.
Jos Suomeen tulisi esim rohingya- pakolaisia, naiset löytäisivät paljon yhteistä esim romaninaisten kanssa.
Vaikka sekä kieli että uskonto ovat eri eikä kumpikaan ryhmä halua luopua kummastakaan.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve

Romanit ja muut vastaavat vähemmistöt näen lähinnä integraation epäonnistumisena.

Toivottavasti tulevaisuudessa sujuu paremmin.

Länsimaalainen ihminen on outous, jos pukeutuu kuin isovanhempansa.
Näin se tulisi olla kaikkialla.

Itsenäistä ajattelua ja individualismia pakotetun kulttuurikollektivismin tilalle.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #60

TOP: "Länsimaalainen ihminen on outous, jos pukeutuu kuin isovanhempansa."

Koska tilaat, täytetään tilaus: katso omaa profiilikuvaasi ja mitä näet: punainen/pornonpunainen väri poislukien vaatepartesi voisi olla isoisää tai iälle ehtinyttä romanimiestä.

TOP: "Itsenäistä ajattelua ja individualismia pakotetun kulttuurikollektivismin tilalle."

Me jokainen, sinä mukaan lukien, olemme jonkin yhteisön ja ajan tuote - ja haluamme tai emme - tämä määrittää meitä enemmän tai vähemmän. Mitä on ollut aiemmin ja on nyt, sitä tulee olemaan myöhemminkin. Muodot muuttuvat, mutta sisällöt niiden takana eivät niinkään. Ei pidä hämätä itseään ja kuvitella olevansa muuta kuin on. Tämä ei silti tarkoita, etteikö uutta voida luoda, näissä annetuissa olosuhteissa. Runoilija* on se, joka osaa käyttää (yleensä) äidinkieltään niin, että hän pukee sanoiksi sen, minkä toiset tuntevat ja tietävät mielensä periferiassa, mutta eivät kykene sitä ilmaisemaan. Runoilija ei voi olla köyhän/köyhennetyn monokulttuurin tuote.

*Runoilijalla tässä tarkoitan ajatustensa sanallistajaa eli mm. kirjailija ja laulun sanoittaja sisältyvät tähän.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve Vastaus kommenttiin #61

Olen kuitenkin valinnut vaatteeni itse, eikä niitä vanhempani ole ylleni pakottanut.

Tietenkään kukaan ole kuin Buddha ja ole kokonaan irti juuristaan ja kulttuuristaan, mutta on silti olemassa aste-eroja.

Kyllä keskimääräisellä suomalaisella on enemmän vapauksia valita millaista elämää elää, kuin vaikka jollain amerikkalaisella amish-kulttuurin edustajalla.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #61

Lyriikka onkin ehkä paras väylä kielen syvyysulottuvuuden nopeaan oivaltamiseen.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #60

Nyt sitten kuitenkin vaadit integraatiota ? Mihin, jos yksilö ja yksilöllisyys ovat itsetarkoitus ?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #60

Kysymys oli siitä, miten eri kieltä puhuvat kommunikoivat .
Yhteinen pohja löytyy esim naisten kokemuspiiristä ja kommunikaatio voi sitten tapahtua kielellä, jota kumpikaan ei hallitse täydellisesti.
Kun tullaan syvempiin ulottuvuuksiin , joudutaan silloin turvautumaan ei - kielellisiin viesteihin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #60

# 60

Romanikulttuuri on mielestäni pikemminkin loistava esimerkki siitä miten eri kulttuuri- ja perinnetaustaa omaavat yhteisöt voivat täällä elää rinnakkain sulautumatta yhdeksi harmaaksi massaksi.
Vaikka valtaväestöstä osoitettu paine tasapäistyä on vuosisatojen saatossa ollut valtaisa.

En ollenkaan usko ettei se voisi toimia muidenkin ryhmien osalta jos arvostus omiin perinteisiin on tarpeeksi vahva. Jos ei ole, se häviää itsestään.

Näinhän on käynyt jo vuosisatojen saatossa, savolaista hämäläisestä ei välttämättä erota enää edes murre. Kiitos tasapäistämisen.

Mulle on jäänyt käsitys että nämä jotka isointa ääntä suomalaisuuden puolesta pitävät haluavatkin pikemmin määrittää ne ehdot minkälaiseen tasaiseen massaan meidät tulisi alistaa. Käsitykseni on vahvistunut vuosien saatossa.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve Vastaus kommenttiin #75

Tämä aihe vaatisi kokonaisen oman blogin.

Jotain aihetta sivuavaa olen joskus kirjoittanutkin.

Nyt kun muistelen niin kirjoitin kerran vastineen romanin kirjoittamaan blogiin "Olkaamme siis romaneja", jossa hän vaati romaneja irtautumaan suomalaisuudesta ja korostamaan romaniuttaan.

Etsin kirjoitukseni. Tässä, ole hyvä:

Olkaamme siis ihmisiä

Se, ettei yksilöllä ole syntyperään pohjautuvaa identiteettiä, ei tarkoita sitä, että hän automaattisesti jotenkin sulautuu massaan. Päinvastoin. Jossain kollektiivisuuteen perustuvassa valtiossa individualistinen yksilö juurikin erottuu joukosta.

Suomi ei ole kollektiivisuuteen perustuva valtio, vaan tämä maa pääasiassa koostuu yksilöistä. Tavalliselle suomalaiselle ajatus siitä, että määrittelisi koko minuutensa syntyperänsä perusteella, on aivan järjetön, ja niin se kuuluisi olla järjetön muillekin.

Se on surullista, että osa ihmisistä näkee romanit pelkkänä kollektiivina ja ajattelee kohtaamansa pahimman romanin edustavan kaikkia romaneja. Mutta vähintään yhtä surullista on olla romani, joka korostaa olevansa romani sen sijaan, että pyrkii tuomaan esille itsensä ainutlaatuisena persoonana. Itsensä typistäminen osaksi jotain kollektiivia, on itseään alentavin teko, jonka ihminen voi tehdä.

Se, että antaa kollektiivin määritellä itsensä, tarjoaa vallan tämän kollektiivin pahimpien yksilöiden pilata oman maineensa lisäksi myös sinun maineesi.

Juuri muutama kuukausi sitten oltiin nuorille teetetty kysely, jossa saatiin selville, että valtaosalla nuorista on joko itsellä romanien kanssa huonoja kokemuksia tai omalla lähipiirillä huonoja kokemuksia romanien kanssa. Romania ei tunnista ilman romaniasua romaniksi. Tästä syystä romaniasua on helppo verrata Helvetin Enkelit -liiviin. Kokemus ja kuulopuheet opettavat, että varmuuden varalta kannattaa kiertää kauempaa.
Nuorille pohdittiin jotain monikulttuurisuusluentoja, joissa koetettaisiin takoa oppilaiden päähän, että romanit ovat just jees. Tällaiset propagandatunnit ovat kuitenkin tehottomia, jos arkikokemukset osoittavat muuta. Jos nyt nuori päätyy vaikka puukolla ryöstetyksi romanin toimesta, onko mikään ihme, että hän alkaa pelkäämään myös muita romaneja?

Kun yksilö pelkistää itsensä kollektiivin jäseneksi, niin silloin mennään pääasiassa tämän kollektiivin pahimpien edustajien armoilla. Ihan samoin kuin muutaman Odinin väkivallanteot - ihan ymmärrettävästi - sai tavallisen kansalaisen pelkäämään kaikkia Odineita. Itsekin vaihdan katua kun tulee kaljupäiset pilottitakit vastaan.

Ja edelleen. Kyseessä ei ole rotu. Kyseessä on asu, jolla osoitetaan olevansa osa jotain kollektiivia.

Vielä lopuksi muutamalla lauseella kollektiivin jatkuuvudesta, eli lasten kasvattamisesta.
Lestadiolaisvanhempien puheet siitä, kuinka vääräuskoiset joutuu helvettiin, johtaa siihen, että lestadiolaislapset viettävät aikaa vain toisten lestadiolaislasten kanssa.

Tavalliselle, lahkoon kuulumattomalle, suomalaislapselle ei opeteta mitään tuollaista, vaan hän voi vapaasti viettää aikaa kenen kanssa tahtoo ilman, että kenenkään syntyperää syynätään.

Niin mietin, että kannattaako romanienkaan opettaa lapsilleen, että romanit on voittajia ja muut ilkeitä rasisteja? Eikös juuri tuollaisen ajatuksen syövyttäminen lasten mieliin johda juuri siihen, että romanit ja muut ovat erillään?

Miksi emme voisi olla vain ihmisiä?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #76

# 76

Jos koet ettei kulttuuriin, paikalliahistoriaan tai muihin ns erityispiirteisiin et vastaaviin sovi kiinnittää huomiota tai identiteettiä niin sitten et varmaan sitä tee. Sehän on ihan ok vaikka et voikaan edellyttää muita ajattelemaan samoin.

Sellaisia erityispiirteitä voi olla vaikka romanitausta, meänkieli, saamelaisuus, immigranttitausta tai savolaisuus. Ne kaikki sopivat erilaisuudestaan huolimatta suomalaisuuteen, mukavasti rinnakkain.

Et sensijaan voi päättää mitkä noista edellämainituista eivät suomalaisuuteen kuulu. Sen tekevät ihmiset itse.

Ei kannata lähteä niiden kelkkaan jotka väittävät suvivirren tai villasukan kutominen olevan sellaista suomalaisuutta jonka kaikkien olisi omalta kohdaltaan pakko hyväksyä.

Käyttäjän KreiviOlaf kuva
Tommi O. Pälve Vastaus kommenttiin #77

En ole tuputtamassa mitään yhtä tiettyä "suomalaisuutta" kellekään.

Tästäkin aiheesta olen kirjoittanut. Linkki, jos kiinnostaa lukea.

Otsikko: Suomessa ei ole kulttuuria. - Ja se on hyvä asia.

http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237207-...

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Puolanjuutalainen silmälääkäri L. L. Zamenhof julkaisi vuonna 1887 keinotekoisen apukielen helpottamaan erikielisten keskinäistä kommunikointia.

Kieli sai nimen esperanto, mutta ei saanut siipiä alleen. Yhäkin sillä on kourallinen harrastajia. Suomessakin yksi henkilö on ilmoittanut äidinkielekseen esperanton.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pitää vielä pukata yksi (oma keksimäni) inputtinini "language twister" saitille:

Hurskastelevaisehkollaismaisellisuuksissaankohankin hän toimi?

"I wonder if he did so partly just to show sort of a slightly hypocratic kind of basic attitude?

https://www.alphadictionary.com/fun/tongue-twister...

Sanojen vakuudeksi inputtini otti tuulta purjeisiinsa myös Saara Maria Forsbergille. Katsokaa koko video, mutta ennen kaikkea kohdasta 3:22:

https://www.youtube.com/watch?v=nPr-fGm8l9k

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset